Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Asiat näyttävät erilaiselta, riippuen mistä kulmasta niitä katsoo. Tuttu väite kuuluu, etteivät ihmiset riitele vaan asiat. Tämä on myös tunnetusti täyttä paskaa. Kun maailmankatsomuksia rutataan, ei ruhjeiltakaan voi silloin välttyä. Tieteessä nähdään mieluiten pesäero yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden välillä. Luonnontieteet nähdään kovana tieteenä, jotka tutkivat “oikeita” asioita, kuten painovoima, sähkö tai maanjäristykset. Entäpä yhteiskuntatieteet? Ovatko etnografiset … Continue reading Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Suomen historia vs Euroopan historia

Historian väitetään olevan voittajien kirjoittamaa. Sankareita hirttäneet kuninkaat ja keisarit jättivät jälkensä palatseja sekä mausoleumeja muistoksi valtakunnistaan. Mutta historia ei ole voittajien kirjoittamaa. Sitä kirjoittavat historian tutkijat, jotka tutkimuksinensa palavat kriitikoiden iloisella alttarilla kuin terveen tiedon merkiksi. Tässä kirja-arvostelussa käyn läpi kaksi mielenkiintoista historiankirjaa. Suomen historian läpileikkauksen kirjoittaneen Henrik Meinanderin (1960-) teoksen Suomen historia sekä … Continue reading Suomen historia vs Euroopan historia

Valeartikkelit maailman perkeleenä

Tieteen tehtävä on tuottaa tietoa ympäröivästä todellisuudesta. Tieteenteon hyvät käytänteet, pyrkimys rehellisyyteen, objektiivisuuteen ja tiedon lisäämiseen ympäröivästä todellisuudesta eivät missään kohtaa täyty huijaten tehdyssä nollatutkimuksessa. Tieteessä kehitys kulkee argumentoinnin kautta. Provokatiiviset artikkelit huijaavat tiedemaailman yleisöä sofistikoituneella jargonillaan.   Yhteiskuntatieteet valeartikkeleiden kasvualusta   Valeartikkelin kirjoittajilla on yleensä jalo tarkoitusperä osoittaa epäkohtaa tieteellisessä tutkimuksessa ja tiedeyhteisön kulttuurissa. Tiedeyhteisö … Continue reading Valeartikkelit maailman perkeleenä

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 6: Hyvinvointivaltion vastaisku

Kun mietimme hyvinvointivaltiota, saatamme pitää hyvinvointia valtion takaamaksi itsestäänselvyydeksi. Hyvinvointivaltiota suunnitelleet tiesivät, ettei valtio voi taata jokaiselle hänen kokemaansa hyvinvoinnin subjektiivista tunnetta. Sen sijaan he onnistuivat luomaan järjestelmän, jossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa oman elämänsä hyvinvointi.   Hyvinvointivaltio on valtion lisäksi institutionalisoitunut ajatus   Hyvinvointivaltio on turvajärjestelmä, joka suojaa ihmisiä markkinoiden oikukkailta käänteiltä. Työttömyyden koittaessa … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 6: Hyvinvointivaltion vastaisku

Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Edellisessä tekstissä perustelinkin jo miksi tieteellinen tieto on luotettavaa. Kertaukseksi. Objektiivisesti asioita ja ilmiöitä tutkiva tiede pysyy totuudellisuuden tiellään tiedeyhteisön vertaisarvioinnin ja tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvan menetelmänsä vuoksi. Monivuotinen koulutus takaa tutkijoiden ammatillisen osaamisen, joka joutuu jokapäiväiselle koetukselle.   Mitä ovat epätieteet?   Epätiede eroaa tutkimustapansa, ilmiöihin suhtautumisensa ja tutkimuskohteiden valikoitavuutensa vuoksi tieteellisestä tutkimustyöstä. Epätieteellinen tutkimus … Continue reading Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Olen aikaisemmissa blogiteksteissäni vakuutellut kuinka tieteeseen voi luottaa vaikka ei aina uskoa. Tieteellisessä tutkimustyössä on tuotettu vuosikymmenten aikana sutta ihan kotipihojen ongelmaksi asti. Silti tieteen voitokas riemumarssi jatkaa kulkemistaan kuin Rion sambakarnevaaleissa. Tieteen teoksi lasketaan korkeakouluissa tehty tutkimus, etupäässä yliopistoissa tehty tutkimus. Tieteellistä tutkimustyötä on kuitenkin mikä tahansa todellisuuden hahmottaminen, mikä kestää seuraavat kymmenen tieteelliselle … Continue reading Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Karl Marx

Filosofit kuin Kuninkaat - osa 1   Karl Heinrich Marx (1818-1883) Karl Marx on historian yksi ristiriitaisimmista hahmoista. Hänen ansiokseen tunnustetaan työväen elinolojen kehittyminen aina pekkaspäiviä myöten. Hänen tuomiokseen lasketaan miljoonien ihmisten kurjuus ja kuolema. Hänen nimiinsä on tunnustettua oppia kuin uskontoa. Hän on ollut yksinvaltiaiden vallan takuumies ja hänen ulkomuotonsa muistuttaa tunkkaisista työväentaloista, nuhruisista … Continue reading Karl Marx

Eläinoikeuksien filosofiat

"...missä Pupu on ystävämme..." Eläimiä koskevan etiikan filosofinen pohdiskelu voi tuntua turhalta. Jos tapamme hahmottaa maailmaa on kuin isiltämme opittua, voi uusien näkökantojen omaksuminen olla vaikeaa kuin mestaristason sudokut. Etiikka ja moraali rinnastuvat usein kansakielessä toistensa synonyymeiksi. Moraalisesti tehty teko on kuitenkin helpompi omaksua kuin eettinen verrokkinsa. Naapurustojen moraalinvartijat luultavammin helpottavat tätä omaksumista. Etiikalla viitataan … Continue reading Eläinoikeuksien filosofiat

Project X Reload

Tuossa taannoin suunnittelin kirjoittavani tietokirjan ajatteluun ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Ajattelun paradokseista, vääränlaisesta argumentoinnista ja ihmisen kehittymisestä siihen mittaan kuin hän on. Mutta eihän minulla ole edes kalpeaa aavistustakaan näistä suurista kysymyksistä. Joten tosiasioiden tunnustaminen on tässäkin scenessä viisauden alku. En kirjoita noista aiheista. En rupea ehdoin tahdoin vakavasta yritelmästäni vitsikirjaa vääntämään. Käännän takkini ja … Continue reading Project X Reload

Eettisen keskustelun mielekkyydestä

Mikäli haluamme selvittää, minkälainen keskustelu on keskuudessamme sallittua, ja että kuinka hyväksyttyä on puuttua tuohon keskusteluun, pyrkimyksenään vaikuttaa argumenttien kestävyyteen? Täytyy ensin tarkastella sallimuksemme raja-aita – eettisyys. Etiikka on moraalin kompassi. Etiikka on kuin persoonallisuuden piirre, ihmisessä oleva, mutta toki kasvatuksella ja käyttäytymisellä opittavissa. Moraali ponnistaa ihmisen eettisestä minästä kohti tekoja ja toimia. Mitkä ovat … Continue reading Eettisen keskustelun mielekkyydestä