Utilitarismi – hyötyfilosofia

Utilitarismi on moraalifilosofian muoto, joka pyrkii saavuttamaan suurinta hyvää hyödyn kautta. Filosofian suunta syntyi teollistumisen ensihetkinä 1700-luvulla. Sen kehittelijänä pidetään englantilaista lakimiestä Jeremy Benthamia. Benthamin työtä jatkoi John Stuart Mill, joka muistetaan myös markkinatalousmyönteisestä ajattelustaan taloustieteen saralla. Utilitarismin perusaatos sopiikin markkinamekanismin logiikkaan, sillä utilitarismin ajatushan on tuottaa mahdollisimman paljon hyvää, mahdollisimman monelle ihmiselle. Tähän myös … Continue reading Utilitarismi – hyötyfilosofia

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

Yuval Noah Hararin kirjoittama teos Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ylsi bestseller-menestykseen ja nosti kirjoittajan aikansa kärkiajattelijoihin.  Kirja poltteli useaan otteeseen näppejäni selaillessani sen sivuja kuin varkain Akateemisen kirjakaupan hyllyn välissä. Lopulta polte sormieni päissä sai rajahyötyni hintaa suuremmaksi ja ostin kirjan omakseni. Tomerana tartuin kirjaan ja teksti vei miestä mennessään.   Nimestäkin päätellen teoksen yleisteema on varsin selvä. Hararin teos käy … Continue reading Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

Stoalainen etiikka

Stoalaisuuden perustajana pidetään Zenon Kitionilaista. Stoalaisuus eli pitkään antiikin filosofiassa aina Kreikan ajoilta antiikin Rooman viime hetkiin asti. Stoalaisuuden vastakohtana pidetään epikurolaisuutta, joka puolestaan korosti nautintojen merkitystä onnellisuuden saavuttamisessa. Stoalaisuudessa onnellisuuden saavuttaminen käy mielenrauhan kautta. Stoalaista etiikkaa ymmärtääksemme meidän täytyy tutustua stoalaiseen elämäntyyliin. Stoalaisuus muistetaankin tänä päivänä tyynenä ja rauhallisena tapana elää, siitä sananparsikin “stoalainen … Continue reading Stoalainen etiikka

Aristoteleen etiikka

Teoksessaan Nikomakhoksen etiikka Aristoteles esittää oman eettisen tutkielmansa. Teos koostuu useammasta kirjasta, ja niissä hän käy läpi hyve-etiikkaansa. Aristoteleen mukaan hyvä elämä koostuu hyveellisestä elämästä, jota eletään hyveitä harjoittamalla. Näin ollen hyveellisesti elämällä voi elää onnellisen ja hyvän elämän. Yksinkertaista. Aristoteleen etiikka on päämääräsuuntautunutta, aivan kuten asioilla on tarkoituksensa tai päämääränsä, niin myös eettisellä toiminnalla on oltava päämääränsä. Veitsen … Continue reading Aristoteleen etiikka

Filosofisen etiikan alkulähteillä

Termi “etiikka” juontaa kreikan kielisestä sanasta êthos, joka tarkoittaa ensisijaisesti luonnetta. Teoksessaan Nikomakhoksen etiikka Aristoteles tarkastelee ihmisen luonnetta ja erityisesti sitä, mikä tekee siitä hyvän eli hyveellisen. Etiikka näin ollen on oppi ihmisen hyveistä eli hyveoppi. Tänä päivänä emme juuri käytä sanaa etiikka kuvaamaan ihmisen hyveellistä toimintaa vaan puhumme ennemmin moraalista. Näitä sanoja käytetään kuitenkin väljästi kuin toistensa synonyymeinä. Moraali … Continue reading Filosofisen etiikan alkulähteillä

Blogi, oi miksi blogi?

Minulta on usein kysytty, miksi kirjoitan blogia? (siis ei kukaan...) Mutta kerronpa silti. Syyslukukausi on alkanut koulussa ja kurssit vaativat edes jonkinlaista osaamista läpipääsemisen perusteeksi. Sen sijaan että tekisin vain kuivan nuivakoita ranskalaisin viivoin töhrittyjä muistiinpanoja oppimiseni takeeksi, yritystä muistiinpanojen laadulle asettaa julkinen nöyryytys häpeärangaistuksineen ja ruoskan sivalluksineen. Siksi yritän kirjoittaa kurssien sisällöstä popularisoitua versioita. Ajatuksenahan taustalla on, … Continue reading Blogi, oi miksi blogi?

Argumentaatio

Argumentaatio: on kielellistä, sosiaalista ja vastavuoroista toimintaa, jossa esitetään väitteitä ja vastaväitteitä. Tarkoituksena on ratkaista erimielisyys. Argumentti: on perusteltu väite, jolla on tarkoitus vakuuttaa rationaalinen kuulija väitteen erinomaisuudesta. Olen käynyt pragma-dialektiikkaa käsittelevässä blogissa argumentaation vaiheita ja sen funktiota läpi, mutta kertauksena: Argumentaation osapuolilta (protagonisti ja antagonisti) edellytetään taitotasoa argumentaation suorittamiseen, myös ympärillä oleva ilmapiiri sananvapauksineen … Continue reading Argumentaatio

Kriittinen ajattelu

Ajattelun paradoksi vai pelkkä metodi? Mistä voin tietää olevani väärässä? Entä jos argumentti on sidoksissa arvomaailmaani, jolloinhan se on tärkeä jo itsensä vuoksi, voinko vain vaihtaa mielipidettä ilman minuuteni haurasta haavoittuvuutta? Olenko tähän valmis? Mistä tiedän tietoni rajat? Milloin seilaan harmailla vesillä vain valistuneen arvauksen kurkottelevan tiedon rajoja, silti lapsen tavoin pidän itsepintaisesti mielipiteestäni kiinni? … Continue reading Kriittinen ajattelu

Pragma-dialektinen teoria argumentaation analyysimenetelmänä

Olen tässä jo hetken miettinyt menevää blogin aihetta. Aloitan aiheella, mikä varmasti on askarruttanut sinuakin rakas lukija. Pragma-dialektiikka argumentaation analyysimenetelmänä. Jee! Argumenttihan on perusteltu väite. Ei siis pelkästään väite eikä perustelut vaan perusteltu väite, esim: Erkka jaksaa nostaa 100 kg penkistä, koska Erkka harrastaa kuntosaliharjoittelua, on argumentti. Toki väitettä olisi vielä hyvä perustella kuntosaliharrastuksen säännöllisyydellä … Continue reading Pragma-dialektinen teoria argumentaation analyysimenetelmänä