Joseph Schumpeter & kapitalismin dynaamisuus

Joseph Schumpeter (1883 - 1950) oli monipuolinen taloustieteilijä ja luovan tuhon luoja. Itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Schumpeter seurasi kapitalistisen tuotantotavan analyysissään Karl Marxin viitoittamalla tiellä. Kun Marx povasi työväenluokan nappaavan vallankumouksen voimalla kapitalisteilta yhteiskunnallisen tuotannon vallan, näki Schumpeter kapitalistisen tuotantotavan päätepisteenä monotonisen tylsän ja läpensä byrokratisoituneen järjestelmän, joka oli tulosta kapitalistisen tuotantotavan ylivertaisesta tehokkuudesta. Molemmat näkivät … Continue reading Joseph Schumpeter & kapitalismin dynaamisuus

Max Weber & Kapitalismin henki

Max Weber (1864 - 1920) oli saksalainen sosiologi. Kun Martti Luther oli käynyt naulailemassa teesinsä Wittenbergin tuomiokirkon oveen vuonna 1517, käynnistyi kristinuskon sisäinen kahtiajako - uskonpuhdistus. Sen myötä syntyi protestanttinen kirkko, joka irtaantui katolilaisuudesta ja kehittyi omaksi valtauskontosuuntaukseksi kristinuskon sisälle. Saksalainen sosiologi Max Weber näki kapitalismin syntyneen protestanttisen työmoraalin ja erityisesti sen kalvinistisen suuntautuneisuuden sisällä. … Continue reading Max Weber & Kapitalismin henki

Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Göran Therborn (1941 - ) on ruotsalainen sosiologi. Otto von Bismarck oli saksalainen valtiomies ja valtakunnan kansleri, joka toimi vuodesta 1867 aina vuoteen 1890 asti Saksan ykköstykkinä. Vertaukset Kekkoseen ovat vähintäänkin kohtuulliset. Maailman ensimäinen hyvinvointivaltio voidaan ympäripyöreässä mielessä - ja vailla nykyisten Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden instituutioita sekä palveluntarjontaa - paikallistaa bismarckilaiseen Saksaan ja siellä 1880-luvulla tapahtuneisiin … Continue reading Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Karl Polanyi & Suuri murros

Karl Polanyi 1886-1964 Maailman taloushistoria on kuin kertomus idyllisen kyläyhteisön matkasta kylmäksi kapitalistiseksi kaupunkitaloudeksi. Nyky-yhteiskuntien ongelmat toki lyövät näpeille kuin vihainen kansakoulun opettaja. Mutta kuluneiden tuhansien vuosien historian ymppääminen kirjojen valkeille lehdyköille vääristää aina tapahtunutta tarinaa. Kadonneen kulta-ajan sijoittaminen menneisyyteen on yleisin tapa vääristää historiaa. Nykymenoon leipääntynyt kapitalismikriitikko voi tarttua Karl Polanyin historian tulkintaan kuin … Continue reading Karl Polanyi & Suuri murros

Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.

Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin

Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.

Ajan henki ja ajatukset jalot: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vs. Pekka Kuusi

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli 1800-luvulla elänyt historioitsija, professori, poliitikko ja vanhasuomalainen suomalaisuusmies sekä vapaaherra. Pekka Kuusi kuuluu yhdessä Väinö Tannerin kanssa henkilöihin, joiden muotokuva on sosiaalidemokraattisten puoluejärjestöjen seinällä ajaton kuin Kristuksen kuva kirkossa. Ajat ovat silti muuttuneet tähän aikaan tultaessa.

Maailman taloushistoria – talouskasvu

Adam Smithille talouskasvua eivät olleet kirstuun jemmatut jalokivet, vaan ihmisten käsillä olevat hyödykkeet. Ja sitä se on tänäänkin, talouskasvu on hyödykkeiden jalostumisen kehitystä. Talouskasvun rajat ovat samat kuin ihmiskunnan kognitiivinen kapasiteetti tuottaa uusia innovaatioita. Talouskasvukriitikot muistuttavat nykyisen tuotantotavan pohjautuvan ehtyvien luonnonvarojen poskettomaan riistoon. Tässä he ovat oikeassa.

Hyvää joulua, arvon Perussuomalaiset!

Suomi on rakentunut pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi sivistyksen ja kansainvälistymisen ansiosta. Oppia on aina haettu muualta, maamme rajojen tuolta puolen. Säilyykö Suomi sivistyksen, tasa-arvon ja korkean kehityksen hyvinvointiyhteiskuntana? Maana josta resursseja riittää myös aikamme suurimpien haasteiden selättämiseen.