Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.
Tag: historia
Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin
Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.
Neuvostoliiton perintö pilasi presidentin elämän
Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Kaksinapaisen maailman toinen supervalta halusi pitää lähialueensa kurissa. ja nuhteessa. Suomi suomettui kylmän sodan vuosikymmeninä. Sirpin ja vasaran heijastus kuvastui Kekkosen kiiltävästä kaljussa. Mutta mitä jäi Neuvostoliiton perintönä postmodernin ajan Suomeen?
Ajan henki ja ajatukset jalot: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vs. Pekka Kuusi
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli 1800-luvulla elänyt historioitsija, professori, poliitikko ja vanhasuomalainen suomalaisuusmies sekä vapaaherra. Pekka Kuusi kuuluu yhdessä Väinö Tannerin kanssa henkilöihin, joiden muotokuva on sosiaalidemokraattisten puoluejärjestöjen seinällä ajaton kuin Kristuksen kuva kirkossa. Ajat ovat silti muuttuneet tähän aikaan tultaessa.
Maailman taloushistoria – talouskasvu
Adam Smithille talouskasvua eivät olleet kirstuun jemmatut jalokivet, vaan ihmisten käsillä olevat hyödykkeet. Ja sitä se on tänäänkin, talouskasvu on hyödykkeiden jalostumisen kehitystä. Talouskasvun rajat ovat samat kuin ihmiskunnan kognitiivinen kapasiteetti tuottaa uusia innovaatioita. Talouskasvukriitikot muistuttavat nykyisen tuotantotavan pohjautuvan ehtyvien luonnonvarojen poskettomaan riistoon. Tässä he ovat oikeassa.
Hyvää joulua, arvon Perussuomalaiset!
Suomi on rakentunut pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi sivistyksen ja kansainvälistymisen ansiosta. Oppia on aina haettu muualta, maamme rajojen tuolta puolen. Säilyykö Suomi sivistyksen, tasa-arvon ja korkean kehityksen hyvinvointiyhteiskuntana? Maana josta resursseja riittää myös aikamme suurimpien haasteiden selättämiseen.
Minä ja Kekkonen
Kirja leikittelee ajalla kuin Christopher Nolanin elokuvat. Yksi luku käy kansalaissotaa läpi, seuraavassa keskitytään Paasikiveen ja kohta ollaan takaisin Kekkosessa. Tämän kaiken keskelle Lehtinen istuttaa oman poliittisen heräämisen hetkiä, muistoja nuorena kansanedustaja äänestämässä Kekkosen virkautta jatkaneen poikkeuslain puolesta tai yhteisiä hetkiään Johannes Virolaisen kanssa.
Ay-liike: kehityksen airut vai jarru?
Ammattiyhdistysliike nousi sotien jälkeen vaikuttavaksi vallan käyttäjäksi. Miten tuo nousu onnistui ja mikä on ay-liikkeen rooli nykyään? Kehityksen airut vai sen tukeva jarru?
Suomen historia vs Euroopan historia
Historian väitetään olevan voittajien kirjoittamaa. Sankareita hirttäneet kuninkaat ja keisarit jättivät jälkensä palatseja sekä mausoleumeja muistoksi valtakunnistaan. Mutta historia ei ole voittajien kirjoittamaa. Sitä kirjoittavat historian tutkijat, jotka tutkimuksinensa palavat kriitikoiden iloisella alttarilla kuin terveen tiedon merkiksi. Tässä kirja-arvostelussa käyn läpi kaksi mielenkiintoista historiankirjaa. Suomen historian läpileikkauksen kirjoittaneen Henrik Meinanderin (1960-) teoksen Suomen historia sekä … Continue reading Suomen historia vs Euroopan historia
Eräs tarina Tamminiemen portin pielestä
Suomessa poliittiset päätökset tehtiin 1960- ja 1970-luvulla Tamminiemessä. Tämä koski niin sisä- kuin ulkopolitiikkaa. Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) oli Suomen pitkäaikaisin presidentti - hän johti demokraattista Suomea itsevaltian ottein. Tamminiemi on Kekkosen monumenteista kaikkein tunnetuin, koska siellä lepää sen viimeisen isäntänsä henki. Tamminiemen lyhyt historia Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengel suunnittelivat vuonna 1904 valmistuneen Tamminiemen. … Continue reading Eräs tarina Tamminiemen portin pielestä
