Työ ja työpolitiikka

Aleksei Stahanov, työn sankari Tarkastelen tässä esseessä työtä ja työhön liitettyjä kulttuurisia normeja sekä käytänteitä. Painotan kirjoitelmassani pääasiassa Suomessa harjoitettua työpolitiikka ja talouspolitiikkaa. Näitä kahta politiikan suuntaa ei voi toisistaan erottaa. Käyn politiikan toteuttamisen käytänteitä sekä periaatteita läpi pitkin esseetä. Pyrin käyttämään asiallista jopa akateemistakin kirjoitustyyliä, mutta tavoilleni uskollisena kevennän vaikeammissa kohdissa puisevaa tekstiä hieman … Continue reading Työ ja työpolitiikka

Eettisen keskustelun mielekkyydestä

Mikäli haluamme selvittää, minkälainen keskustelu on keskuudessamme sallittua, ja että kuinka hyväksyttyä on puuttua tuohon keskusteluun, pyrkimyksenään vaikuttaa argumenttien kestävyyteen? Täytyy ensin tarkastella sallimuksemme raja-aita – eettisyys. Etiikka on moraalin kompassi. Etiikka on kuin persoonallisuuden piirre, ihmisessä oleva, mutta toki kasvatuksella ja käyttäytymisellä opittavissa. Moraali ponnistaa ihmisen eettisestä minästä kohti tekoja ja toimia. Mitkä ovat … Continue reading Eettisen keskustelun mielekkyydestä

Utilitarismi – hyötyfilosofia

Utilitarismi on moraalifilosofian muoto, joka pyrkii saavuttamaan suurinta hyvää hyödyn kautta. Filosofian suunta syntyi teollistumisen ensihetkinä 1700-luvulla. Sen kehittelijänä pidetään englantilaista lakimiestä Jeremy Benthamia. Benthamin työtä jatkoi John Stuart Mill, joka muistetaan myös markkinatalousmyönteisestä ajattelustaan taloustieteen saralla. Utilitarismin perusaatos sopiikin markkinamekanismin logiikkaan, sillä utilitarismin ajatushan on tuottaa mahdollisimman paljon hyvää, mahdollisimman monelle ihmiselle. Tähän myös … Continue reading Utilitarismi – hyötyfilosofia

Estetiikka johtamisessa

Estetiikka on kulttuurin ilmentymää   Muinaiset metsästäjä-keräilijät maalailivat ensimmäisiä tunnettuja luolamaalauksia kivikautisiin luoliin. Vielä ei tiedetä olikovatko luolamaalaukset maalattu uskonnollisten rituaalien vuoksi, vaiko vain taiteeksi viihdyttämään aikalaisiaan. Varmaa on se, että merkityksellisiä ne ovat olleet tuon ajan ihmisille. Visuaalinen yleisilme on kutkuttanut ihmisen tajuntaa jo vuosituhansien ajan. Sivilisaatioiden kehittymisen myötä kuva- ja maalaustaiteet kehittyivät nykyiseen upeaan loistoonsa. Aikojen saatossa mestariteokset ovat saaneet ylimystön haukkomaan … Continue reading Estetiikka johtamisessa

Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstöjohtamisella ihmisyyden voimavarat käyttöön   Ennen kuin robotisaatio syrjäyttää tekoälynsä turvin ihmisen seesteisille eläkepäivilleen, henkilöstö nähdään vielä organisaatioiden merkittävämpänä voimavarana. Väite on helppo uskoa aikana, jolloin työntekijät ovat ammateissaan enemmän koulutetuimpia ja kokeneempia kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka teollistumisesta lähtien koneet ovat syrjäyttäneet ihmisen kädentaidot tuottavuuden tehostamiseksi, innovaatiot uusiin ratkaisuihin lähtevät yhä ihmisen aivokuorella muodostuvista älyn väläyksistä. Ihmisen … Continue reading Henkilöstöjohtaminen

Strateginen johtaminen

Mitä on strategia?   “Strategia on tapa johtaa vahvuuksista käsin niin, etteivät heikkoudet kaataisi koko peliä.” Näillä sanoilla eräs yrittäjä avasi strategian määritelmää. Sanana strategia on vaikea sana. Sitä voidaan käyttää leppoisasti, vaikkapa kotitöiden suunnittelussa, mutta kun puhutaan markkinaosuuksien kasvattamisesta, siihen lisätään Delfoin oraakkelin viisautta. Jotta arvailumme strategian määritelmästä ei jäisi vain yrittäjän polon mielipiteen varaan, kysykäämme: “Mitä on strategia?” Strategian määrittelyssä lähdetään … Continue reading Strateginen johtaminen

Organisaatiokulttuuri

Henkilöstö, kuolema vai taide? Kulttuuria kaikki tyynni... Organisaatiokulttuurin määrittely   Kognitiivinen vallankumous syrjäytti muut ihmislajit maailmankartalta ja nosti aikojen kuluessa homo sapiensin eläinkunnan valtiaaksi. Kulttuuri on seurausta ihmisen tarpeesta oikeuttaa olemassa olonsa. Se on persoonallisuuden ilmentämismuodoista kaikkein merkittävin. Kulttuurilla voidaan karkeasti ilmaista kaikkea inhimillistä tuotosta, joka ilmentää kantajansa persoonaa, perhettä, yhteisöä ja ympäristöä. Kuulukoot siihen laulut ja lorut, … Continue reading Organisaatiokulttuuri

Johtaminen ja johtajuus

  Johtaminen   Jos mietimme entisaikojen suuria johtajia, mieleemme juolahtaa heti nippu kenraaleita, keisareita tai korporaatioiden kuninkaita. Heidän muotokuvistaan vaistoamme karisman häilyvän muiston. Johtaminen ei jäänyt ainakaan johtajuudesta kiinni, mutta kuninkaat on tämän päivän valtaistuimiltaan syrjäytetty. Tarkastellessamme johtajuutta nykyajan organisaatioissa - nakkikoppiyrittäjän nalkuttavasta esimiestyöskentelystä aina pelikoodareita innostavaan hupparihörhöön - emme näe enää kuningasta, ei edes … Continue reading Johtaminen ja johtajuus

Stoalainen etiikka

Stoalaisuuden perustajana pidetään Zenon Kitionilaista. Stoalaisuus eli pitkään antiikin filosofiassa aina Kreikan ajoilta antiikin Rooman viime hetkiin asti. Stoalaisuuden vastakohtana pidetään epikurolaisuutta, joka puolestaan korosti nautintojen merkitystä onnellisuuden saavuttamisessa. Stoalaisuudessa onnellisuuden saavuttaminen käy mielenrauhan kautta. Stoalaista etiikkaa ymmärtääksemme meidän täytyy tutustua stoalaiseen elämäntyyliin. Stoalaisuus muistetaankin tänä päivänä tyynenä ja rauhallisena tapana elää, siitä sananparsikin “stoalainen … Continue reading Stoalainen etiikka

Aristoteleen etiikka

Teoksessaan Nikomakhoksen etiikka Aristoteles esittää oman eettisen tutkielmansa. Teos koostuu useammasta kirjasta, ja niissä hän käy läpi hyve-etiikkaansa. Aristoteleen mukaan hyvä elämä koostuu hyveellisestä elämästä, jota eletään hyveitä harjoittamalla. Näin ollen hyveellisesti elämällä voi elää onnellisen ja hyvän elämän. Yksinkertaista. Aristoteleen etiikka on päämääräsuuntautunutta, aivan kuten asioilla on tarkoituksensa tai päämääränsä, niin myös eettisellä toiminnalla on oltava päämääränsä. Veitsen … Continue reading Aristoteleen etiikka