Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen "tutkimuksen teon" kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan. 

Oppivelvollisuuden pidentäminen osa 1: uudistus ja uudistuksen hyvät puolet

Suomalaisten nuorten menestyminen PISA-testeissä oli kansakuntamme ylpeyden aihe ja kansallisen itsetuntomme lähde kuin vuoden 2008 salibandyn maailman mestaruus. Tapamme löytää itsemme maailman kartalta ovat monet. Vaikka Suomi on koulutuksen mallimaita ja koulutuksen vuoksi eräs maailman tasa-arvoisimmista valtioista, silti 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Yhteismaan ongelma on ympäristön tunnelma

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö, totesi Olli Rehn aikoinaan Suomen Pankin blogi julkaisussaan. Olli on oikeilla jäljillä. Ilmastonmuutos on markkinoiden lyhytnäköisyydestä aiheutuva pitkän aikavälin hinnoitteluvirhe. Lyhytnäköisyys on seurausta ihmisen itsekkäästä toiminnasta. Yksinkertaisesti: Mulle heti kaikki nyt! Eli välitöntä tarpeen tyydyttämistä.

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Digitalisaatiota jo kohta neljännes vuosisadan ajan

Esko Aho julisti jo vuonna 1995 Suomen tietoyhteiskunnaksi. Tuosta kaukonäköisestä valtiomiesteosta lähtien tietoyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu juhlavin lausunnoin ja ylevöittävin periaatepäätöksin. Hallitukset ovat vuorollaan julistaneet tietoyhteiskunnan kehitystä ihmisläheiseksi, oikeudenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi. Selontekojen otsikoissa on korostettu elämänlaadun parantuvan tietoteknisen kehityksen vuoksi. Retoriikasta on paistanut Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus.

Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys

Yhteiskuntapolitiikan tutkimustehtävänä on tutkia yhteiskuntaa eri näkökulmista ja  ulottuvuuksista. Näimpä on luonnollista, että yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena on myös kysymykset yhteiskuntien säilyvyydestä. Kestävä kehitys on ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin myötä työntynyt osaksi yhteiskuntien säilyvyyden polttavaksi kysymykseksi.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Suomi Unkarin tiellä

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.

Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.