Tuhoaako sidosryhmäkapitalismi luovan tuhon?

Vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien kaikki 192 jäsenmaata hyväksyivät yhteisen tavoitteen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Agenda 2030 nimetyssä kestävän kehityksen ohjelmassa on 17 pääasiallista tavoitetta ja jokaiseen liuta yksityiskohtaisempia alatavoitteita. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys, parantaa tasa-arvoa sekä sitoa taloudellinen toiminta ympäristön kanssa kestävällä tavalla. Yhtenä olennaisena piirteenä YK:n tavoitteissa on unohtaa osakkeenomistajien ensisijaisuus yritysten toiminnassa, ja ottaa huomioon yrityksen sidosryhmät, kuten työntekijät ja ympäristö.

Karl Polanyi & Suuri murros

Karl Polanyi 1886-1964 Maailman taloushistoria on kuin kertomus idyllisen kyläyhteisön matkasta kylmäksi kapitalistiseksi kaupunkitaloudeksi. Nyky-yhteiskuntien ongelmat toki lyövät näpeille kuin vihainen kansakoulun opettaja. Mutta kuluneiden tuhansien vuosien historian ymppääminen kirjojen valkeille lehdyköille vääristää aina tapahtunutta tarinaa. Kadonneen kulta-ajan sijoittaminen menneisyyteen on yleisin tapa vääristää historiaa. Nykymenoon leipääntynyt kapitalismikriitikko voi tarttua Karl Polanyin historian tulkintaan kuin … Continue reading Karl Polanyi & Suuri murros

Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Joseph Alois Schumpeter 1883 - 1950 Kun brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin suhdannepolitiikkaan pureutunut finanssipolitiikka otti 1930-luvun laman ja myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen kultaisia askeleitaan, jäi itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeter teorioineen auttamatta aikansa valovoimaisimman taloustieteilijän varjoon. Schumpeterin radikaali innovaatioteoria ei myöskään osunut ajan hermoon, sillä keynesiläinen komentotalous nähtiin kuin kirkastuksena sodanjälkeiseen jälleenrakennusaikana. Lisäksi Schumpeterin … Continue reading Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Suomi on globaali vapaamatkustaja

Suomalaiset innovaatiot eivät silti yllä aina avaruuteen asti. Toisen maailmansodan jälkeen länsimaat ovat vaurastuneet pitkälti amerikkalaisten innovaatioiden ansiosta. Innovaatiot ovat taloudellisen vaurauden keskiössä, ja kovimmat innovaatiot ovat tulosta yritysten välisestä kovasta kilpailusta. Kovaa kilpailua ei yleensä katsota hyvällä, sillä houkuttelevampaa on tuijottaa tasa-arvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehkä joskus on hyvä vilkaista myös pintaa syvemmälle, sillä … Continue reading Suomi on globaali vapaamatkustaja

Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Inklusiiviset instituutiot on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Instituutiot ovat ihmisten välisiä sääntöjä joiden mukaan yhteiskunta tanssii. Ne voivat olla joko muodollisia (kuten lait ja hallinnolliset määräykset) tai epämuodollisia (kuten yleiset käyttäytymismallit ja sosiaaliset normit). Yhteiskunnan sutjakan toiminnan kannalta instituutioiden molempia puolia tarvitaan. Lait ja asetukset eivät ota toimiakseen, mikäli kansakunnan tapana on jättää kruunun määräykset … Continue reading Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Kommunistisen puolueen manifesti – Karl Marx ja Friedrich Engels – kapitalistisen tuotantotavan nousu

Karl Marx ja Friedrich Engels väittävät historian olleen aina luokkien välisten taistelujen historiaa. Sortaja ja sorrettu ovat olleet napit vastakkain kuin työmarkkinajärjestöt ja käyneet keskeytymätöntä taisteluaan joko avoimena sotana tai vähintäänkin riistoksi peiteltynä. Vanhassa Roomassa tätä taistelua käytiin neljän eri luokan: patriisien, plebeijien, ritareiden ja orjien kesken. Keskiajalla sorron areena vaihtui feodaaliruhtinaiden, heidän vasalliensa, ammattikuntamestareiden … Continue reading Kommunistisen puolueen manifesti – Karl Marx ja Friedrich Engels – kapitalistisen tuotantotavan nousu

Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen "tutkimuksen teon" kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan. 

Oppivelvollisuuden pidentäminen osa 1: uudistus ja uudistuksen hyvät puolet

Suomalaisten nuorten menestyminen PISA-testeissä oli kansakuntamme ylpeyden aihe ja kansallisen itsetuntomme lähde kuin vuoden 2008 salibandyn maailman mestaruus. Tapamme löytää itsemme maailman kartalta ovat monet. Vaikka Suomi on koulutuksen mallimaita ja koulutuksen vuoksi eräs maailman tasa-arvoisimmista valtioista, silti 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Yhteismaan ongelma on ympäristön tunnelma

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö, totesi Olli Rehn aikoinaan Suomen Pankin blogi julkaisussaan. Olli on oikeilla jäljillä. Ilmastonmuutos on markkinoiden lyhytnäköisyydestä aiheutuva pitkän aikavälin hinnoitteluvirhe. Lyhytnäköisyys on seurausta ihmisen itsekkäästä toiminnasta. Yksinkertaisesti: Mulle heti kaikki nyt! Eli välitöntä tarpeen tyydyttämistä.