Pyhä BKT

Kansantalouksien nallekarkit eivät mene tasan. TV-uutisissa taivastellaan vähän väliä, kuinka Suomen BKT:lle on kuluneen vuoden tai vuosineljänneksen aikana käynyt. Televisioon on kutsuttu silminnähden huolestunut taloustieteilijä, joka ennustaa vaikean näköisestä numerosta synkkiä aikoja sekä kurjuutta kuin tarot-korteista. Seuraavan vuosineljänneksellä tapahtunut yllättävä käänne muuttaa ekonomistin äänenlaadun kuin lauluopettajan koulimana. Nyt on syytä juhlia, vaikkei siihen edelleenkään ole … Continue reading Pyhä BKT

Suhteellisen edun periaate

Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli tietotekniikan mallimaa. Mutta miksi Nokian kännykät eivät enää myy? Mahdollisuuksistaan huolimattako digitaalisuus mädättää Suomen metsät? Paperi ei enää myy, silti haemme elantomme yhä metsästä. Kohtako enää puolukoiden muodossa? Ei kait ole sattumaa, että Suomen loistoa rakensi vahva metsäteollisuus ja Hollanti tulppaaneistaan tunnetaan. Suomen menestys lepää edelleen metsissä... David Ricardo ja suhteellisen … Continue reading Suhteellisen edun periaate

Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Edellisessä tekstissä perustelinkin jo miksi tieteellinen tieto on luotettavaa. Kertaukseksi. Objektiivisesti asioita ja ilmiöitä tutkiva tiede pysyy totuudellisuuden tiellään tiedeyhteisön vertaisarvioinnin ja tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvan menetelmänsä vuoksi. Monivuotinen koulutus takaa tutkijoiden ammatillisen osaamisen, joka joutuu jokapäiväiselle koetukselle.   Mitä ovat epätieteet?   Epätiede eroaa tutkimustapansa, ilmiöihin suhtautumisensa ja tutkimuskohteiden valikoitavuutensa vuoksi tieteellisestä tutkimustyöstä. Epätieteellinen tutkimus … Continue reading Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Olen aikaisemmissa blogiteksteissäni vakuutellut kuinka tieteeseen voi luottaa vaikka ei aina uskoa. Tieteellisessä tutkimustyössä on tuotettu vuosikymmenten aikana sutta ihan kotipihojen ongelmaksi asti. Silti tieteen voitokas riemumarssi jatkaa kulkemistaan kuin Rion sambakarnevaaleissa. Tieteen teoksi lasketaan korkeakouluissa tehty tutkimus, etupäässä yliopistoissa tehty tutkimus. Tieteellistä tutkimustyötä on kuitenkin mikä tahansa todellisuuden hahmottaminen, mikä kestää seuraavat kymmenen tieteelliselle … Continue reading Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Likainen tiede

Tiede inhimillisyyden mittayksikkönä   Renessanssin myötä käynnistynyt kulttuurillinen muutos haikaili antiikin aikojen perään. Estetiikan kaipuun turvin ihmistä ja ihmisen ympäristöä alettiin mittailla ja tutkia. Leonardo Da Vincin tekemät ihmisruumista kuvaavat tutkimukset lasketaan vallankumouksellisten saavutusten aarteisiin. Teknologisen kehityksen myötä mittailut vaihtuivat pallojen pudottelusta planeettojen kiertoratoihin. Eikä ole epäilystäkään etteikö tieteellinen tutkimus olisi vaikuttanut ihmisten elämään enemmän … Continue reading Likainen tiede

Tieteenteon puhdas puoli

Homo sciencies   Tiede, totuus ja luottamus   Tiede vie sanana arkisten murheiden tuolle puolen, sinne minne pesukoneen rummun kaiku ei kanna, eikä vaipan vaihto enää yllä. Tiede ilmestyy arkiselle ahertajalle iltapäivälehtien seksitutkimuksin tai vahvistusharhaisten maailmankuvien rakenteluihin. Tiedettä käytetään ristinä, milloin oikein, milloin väärin päin. Tutkimustuloksiin vedoten rakennellaan omaa totuutta kuin uskonlahkossa. Tässä blogikirjoituksessa avaan … Continue reading Tieteenteon puhdas puoli

Itä-Aasian poliittinen dynamiikka ja Kiina

Riikinkukon lailla loistavat Itä-Aasian mahdit.   Itä-Aasian valtiot ovat nousseet 1980-luvulta lähtien taloudellisiksi vetureiksi. Vuonna 2009 maailmantalouden yskiessä Kiinan ja Itä-Aasian talouskasvun volyymi piti maailmankokonaistalouskasvua yllä. Talouskasvun takia vauraus Itä-Aasian valtioissa on kasvanut kuin Eedenin puutarhassa. Vaurastumisen myötä Itä-Aasian valtioista on tullut merkittäviä muillakin politiikan lohkoilla. Itä-Aasian valtioista vain Pohjois-Korean taloudellinen menestys on ollut takapajuista. … Continue reading Itä-Aasian poliittinen dynamiikka ja Kiina