Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.

Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin

Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.

Baumolin tauti – robotisaatio & mustasurma

1960-luvulla yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol teki esittävän taiteen tutkimuksessaan lopensa itsestäänselvän havainnon. Beethovenin jousikvartettoihin tarvittiin yhä sama neljän hengen porukka soittamaan sitä. Baumolin taudilla kuvataa kehitystä, jossa palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuuden palkkakehitystä, vaikka työn tuottavuus polkisi paikallaan kuin 1800-luvun kamarimusiikki. Teollistumisen eräs käänteentekevistä historiallisista tapahtumista oli mustasurma.

Työolotutkimus 2018: Työelämä tänään

Työolotutkimus suoritetaan noin viiden-kuuden vuoden välein. Edellinen tutkimus on vuodelta 2018, sitä verrataan tottakai edeltävään ja sitä edeltäviin. Maailman yleistä kehityksestä voidaan arvailla työolotutkimuksen tuloksiin ja löytää selittäjiä vuosien varrella muuttuneisiin tuloksiin. Suomalaisten työelämään vaikuttavat suuressa kuvassa samat asiat kuin muihinkin eurooppalaisiin verrokkeihin. Kansainvälinen talouskehitys ja teknologiset innovaatiot heijastuvat kutakuinkin samalla tenholla myös Suomeen. 

Ajan henki ja ajatukset jalot: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vs. Pekka Kuusi

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli 1800-luvulla elänyt historioitsija, professori, poliitikko ja vanhasuomalainen suomalaisuusmies sekä vapaaherra. Pekka Kuusi kuuluu yhdessä Väinö Tannerin kanssa henkilöihin, joiden muotokuva on sosiaalidemokraattisten puoluejärjestöjen seinällä ajaton kuin Kristuksen kuva kirkossa. Ajat ovat silti muuttuneet tähän aikaan tultaessa.

Joustot ja kysyntäjoustot

Vuonna 2009 Vanhasen toinen hallitus kevensi ruoan arvolisäveroa. Se oli kepulaista siltarumpupolitiikkaa kauneimmillaan. Ekonomistien laaja joukko kuitenkin epäili kyseessä olevan tehoton keino kasvattaa kuluttajien ostovoimaa sekä lujittaa veropohjaa. Eivätkä ihan syyttä. On tiettyjä hyödykkeitä joiden verottaminen on tehokkaampaa, niin verokertymän kuin vähäisen verojen aiheuttaman tehokkuustappioiden vuoksi.

Etelä-Korean Keynes. Kirja-arvostelussa Ha-Joon Chagin opas taloustieteeseen

Ha-Joon Chang on Etelä-Korealainen taloustieteilijä, ja taloustieteen professori Cambridgen yliopistossa. Leipätyönsä kylkeen Chang on popularisoinut taloustiedettä. Yhteiskuntatieteitä popularisoivissa teoksissa on kuitenkin sataprosenttinen vaara mainostaa omaa idologiaa, ja siihen sortuu myös Ha-Joon Chang. Kirja on erittäin mainio käyttöopas sosiaalidemokraattiseen maailmaan.

Maailman taloushistoria – talouskasvu

Adam Smithille talouskasvua eivät olleet kirstuun jemmatut jalokivet, vaan ihmisten käsillä olevat hyödykkeet. Ja sitä se on tänäänkin, talouskasvu on hyödykkeiden jalostumisen kehitystä. Talouskasvun rajat ovat samat kuin ihmiskunnan kognitiivinen kapasiteetti tuottaa uusia innovaatioita. Talouskasvukriitikot muistuttavat nykyisen tuotantotavan pohjautuvan ehtyvien luonnonvarojen poskettomaan riistoon. Tässä he ovat oikeassa.

Trilemma

Mikään maa ei pysty pitämään ihanteellista tilannetta ennustettavasta rahan arvosta, omasta päätäntävallasta ja vapaan maailman herkuista. Jostain on luovuttava, jotta jokin voisi olla olemassa. Keskuspankkien tehtävät ovat tänä päivänä likipitäen samat kuin yli 300 vuoden takaisilla verrokeillaan. Pitää yllä tilannetta, ettei trilemma yllätä, vaikka sitä yrittäisivät taivaisiin tavoittelevat poliitikot.

Maksutase

Poliitikko puhuu Tv:n haastatteluohjelmassa kauniisti siitä, kuinka Suomea pitäisi hänen mielestään rakentaa, on katsojan tällöin hyvä muistaa, että hänen kauneimmatkin visionsa rahoitetaan pitkän päälle positiivisella vaihtotaseella. Se miten Suomessa tuotetut hyödykkeet menevät maailman markkinoilla kaupan on hyvinvointimme ja poliitikkojen visualisoinnin varmin takuumies.