Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Vuoden 2020 uljaat suunnitelmat ja löyhät aikomukset

Suuret aikomukset futuristisen vuosikymmenen ensimmäisen vuoden osalta. Suunnitelmissa on tietokirjan lisäksi myös kattava setti yhteiskunnallisten termien ja ilmiöiden käsitteiden avaamista. Blogi jatkaa parannustyötään sivistymättömyyden parissa, missä sen kroonisin potilas on kirjoittaja itse. Toivon itselleni viitseliäisuuttä ja voimaa tehdä aikomani asiat ja teille rakkaat lukijat viitseliäisyyttä ja voimaa jaksaa lukea loppuun asti.

Hyvää joulua, arvon Perussuomalaiset!

Suomi on rakentunut pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi sivistyksen ja kansainvälistymisen ansiosta. Oppia on aina haettu muualta, maamme rajojen tuolta puolen. Säilyykö Suomi sivistyksen, tasa-arvon ja korkean kehityksen hyvinvointiyhteiskuntana? Maana josta resursseja riittää myös aikamme suurimpien haasteiden selättämiseen.  

Finanssipolitiikka

Tietyöt ovat elvyttävän finanssipolitiikan klassinen ruumillistuma. Julkinen talous on jo varhaisista sivilisaatioista lähtien vaikuttanut ihmisten elämään. Muinaiset ja antiikkiset valtakunnat rahoitettiin verovaroin ja viljakuormin. Kirkko on nyysinyt kymmenyksensä jo perustamisestaan lähtien ja kuningas on ollut tuon tuosta käsi ojossa aina jotain vailla.    Kuninkaitten hovista uuteen diiliin   Kuningastupien aikainen veron kerjuu ei ollut finanssipolitiikkaa, … Continue reading Finanssipolitiikka

Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Asiat näyttävät erilaiselta, riippuen mistä kulmasta niitä katsoo. Tuttu väite kuuluu, etteivät ihmiset riitele vaan asiat. Tämä on myös tunnetusti täyttä paskaa. Kun maailmankatsomuksia rutataan, ei ruhjeiltakaan voi silloin välttyä. Tieteessä nähdään mieluiten pesäero yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden välillä. Luonnontieteet nähdään kovana tieteenä, jotka tutkivat “oikeita” asioita, kuten painovoima, sähkö tai maanjäristykset. Entäpä yhteiskuntatieteet? Ovatko etnografiset … Continue reading Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu

Täydellisempää hakea saa   Täydellisen kilpailun markkinat on taloustieteellinen hypoteesi, mitä ei löydy sen ehdottomassa määritelmässä mistään päin maailmaa. Hypoteesi on kuitenkin tärkeä, koska sitä vasten voidaan peilata markkinoiden todennäköistä kykyä toimia ja olla tehokkaat. Täydellisen kilpailun markkinoilla on neljä ehtoa, joiden kaikkien on täytyttävä. Ostajia ja myyjiä on oltava “riittävän” monta, ja joiden markkinaosuus … Continue reading Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu

Hyödykkeet niin hyödylliset

Tekstissäni “Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?“ kerroin kuinka kasvonsa säilyttäneen kuluttajan ja kasvottoman markkinan välillä syntyy yhteisymmärrys kaupanteossa. Teksti käsitteli makkinamekanismin syntyä ja seurauksia. Markkinatasapainossa kuluttajat ovat löytäneet markkinoilta mieleisensä hyödykkeet ja hyödykkeitä tuottavat tai niitä kauppaavat myyvät kuluttajille tuon määrän. Tässä tekstissä käydään läpi hyödyketyypit ja vertaamme hyödyketyyppejä keskenään. Hyödykemarkkinoilta löytyy itse … Continue reading Hyödykkeet niin hyödylliset

Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?

Kysynnän ja tarjonnan kohdatessa onni kohtaa.   Kaikki kaupat tapahtuvat markkinoilla. Harva enää eksyy toreilla järjestettäville markkinapäiville. Tämän päivän markkinat ovat kauppojen, putiikkien, pörssien ja hypermarkettien summa. Internet on tietenkin luonut oman kauppapaikkansa, jonka vuoksi markkinoiden fyysinen ja olemuksellinen  ulottuvuus on häilyvä. Internetin vuoksi hintojen vertailu onnistuu nyt luontevammin kuin torin kupeessa konsanaan.  Markkinat luovat … Continue reading Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?

Lafferin käyrä – Käyrä joka muutti Amerikan

Kesälomat on nyt blogin puolesta lusittu ja taas alkaa paukkumaan tekstiä kuin lomaa ei olisi ollutkaan. Työn orjat sorron yöstä nouskaa... herra Lafferin ajatukset ovat olleet tiukkaa nieltävää Lautasliinalle sutaistu purkaus   Politiikka ei aina tarvitse Juha Sipilän kaavioita tai kakkaroita. Elettiin villiä 70-lukua, kun taloustieteilijä Arthur Laffer esitteli kolmelle kongressiedustajalle Donald Rumsfeldille, Dick Cheynelle … Continue reading Lafferin käyrä – Käyrä joka muutti Amerikan

Valeartikkelit maailman perkeleenä

Tieteen tehtävä on tuottaa tietoa ympäröivästä todellisuudesta. Tieteenteon hyvät käytänteet, pyrkimys rehellisyyteen, objektiivisuuteen ja tiedon lisäämiseen ympäröivästä todellisuudesta eivät missään kohtaa täyty huijaten tehdyssä nollatutkimuksessa. Tieteessä kehitys kulkee argumentoinnin kautta. Provokatiiviset artikkelit huijaavat tiedemaailman yleisöä sofistikoituneella jargonillaan.   Yhteiskuntatieteet valeartikkeleiden kasvualusta   Valeartikkelin kirjoittajilla on yleensä jalo tarkoitusperä osoittaa epäkohtaa tieteellisessä tutkimuksessa ja tiedeyhteisön kulttuurissa. Tiedeyhteisö … Continue reading Valeartikkelit maailman perkeleenä