Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Edellisessä tekstissä perustelinkin jo miksi tieteellinen tieto on luotettavaa. Kertaukseksi. Objektiivisesti asioita ja ilmiöitä tutkiva tiede pysyy totuudellisuuden tiellään tiedeyhteisön vertaisarvioinnin ja tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvan menetelmänsä vuoksi. Monivuotinen koulutus takaa tutkijoiden ammatillisen osaamisen, joka joutuu jokapäiväiselle koetukselle.   Mitä ovat epätieteet?   Epätiede eroaa tutkimustapansa, ilmiöihin suhtautumisensa ja tutkimuskohteiden valikoitavuutensa vuoksi tieteellisestä tutkimustyöstä. Epätieteellinen tutkimus … Continue reading Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Olen aikaisemmissa blogiteksteissäni vakuutellut kuinka tieteeseen voi luottaa vaikka ei aina uskoa. Tieteellisessä tutkimustyössä on tuotettu vuosikymmenten aikana sutta ihan kotipihojen ongelmaksi asti. Silti tieteen voitokas riemumarssi jatkaa kulkemistaan kuin Rion sambakarnevaaleissa. Tieteen teoksi lasketaan korkeakouluissa tehty tutkimus, etupäässä yliopistoissa tehty tutkimus. Tieteellistä tutkimustyötä on kuitenkin mikä tahansa todellisuuden hahmottaminen, mikä kestää seuraavat kymmenen tieteelliselle … Continue reading Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Likainen tiede

Tiede inhimillisyyden mittayksikkönä   Renessanssin myötä käynnistynyt kulttuurillinen muutos haikaili antiikin aikojen perään. Estetiikan kaipuun turvin ihmistä ja ihmisen ympäristöä alettiin mittailla ja tutkia. Leonardo Da Vincin tekemät ihmisruumista kuvaavat tutkimukset lasketaan vallankumouksellisten saavutusten aarteisiin. Teknologisen kehityksen myötä mittailut vaihtuivat pallojen pudottelusta planeettojen kiertoratoihin. Eikä ole epäilystäkään etteikö tieteellinen tutkimus olisi vaikuttanut ihmisten elämään enemmän … Continue reading Likainen tiede

Tieteenteon puhdas puoli

Homo sciencies   Tiede, totuus ja luottamus   Tiede vie sanana arkisten murheiden tuolle puolen, sinne minne pesukoneen rummun kaiku ei kanna, eikä vaipan vaihto enää yllä. Tiede ilmestyy arkiselle ahertajalle iltapäivälehtien seksitutkimuksin tai vahvistusharhaisten maailmankuvien rakenteluihin. Tiedettä käytetään ristinä, milloin oikein, milloin väärin päin. Tutkimustuloksiin vedoten rakennellaan omaa totuutta kuin uskonlahkossa. Tässä blogikirjoituksessa avaan … Continue reading Tieteenteon puhdas puoli

Ainutlaatuiset aivot

Kaja Nordengen on norjalainen neurologi. Hänen ensimmäinen populaariteoksensa - Ainutlaatuiset aivot - on selkokielinen opus jokamiehen sivistykseksi sielunrungon saloista. Kirja kahlaa vajaalla parilla sadalla sivulla läpi aivojen rakennetta, sen ominaisuuksia ja toimintaa kokonaisuutena. Päähuomio on kuitenkin ilmiötasolla, kuinka muisti toimii tai miten muun muassa huumausaineet vaikuttavat välittäjäaineisiin ja sitä kautta ihmisen käyttäytymiseen - tämä on se jokamiehen osa... Olen hieman tutustunut aivoja kuvaavaan teoriaan, joten itselleni kirja … Continue reading Ainutlaatuiset aivot

Estetiikka johtamisessa

Estetiikka on kulttuurin ilmentymää   Muinaiset metsästäjä-keräilijät maalailivat ensimmäisiä tunnettuja luolamaalauksia kivikautisiin luoliin. Vielä ei tiedetä olikovatko luolamaalaukset maalattu uskonnollisten rituaalien vuoksi, vaiko vain taiteeksi viihdyttämään aikalaisiaan. Varmaa on se, että merkityksellisiä ne ovat olleet tuon ajan ihmisille. Visuaalinen yleisilme on kutkuttanut ihmisen tajuntaa jo vuosituhansien ajan. Sivilisaatioiden kehittymisen myötä kuva- ja maalaustaiteet kehittyivät nykyiseen upeaan loistoonsa. Aikojen saatossa mestariteokset ovat saaneet ylimystön haukkomaan … Continue reading Estetiikka johtamisessa

Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstöjohtamisella ihmisyyden voimavarat käyttöön   Ennen kuin robotisaatio syrjäyttää tekoälynsä turvin ihmisen seesteisille eläkepäivilleen, henkilöstö nähdään vielä organisaatioiden merkittävämpänä voimavarana. Väite on helppo uskoa aikana, jolloin työntekijät ovat ammateissaan enemmän koulutetuimpia ja kokeneempia kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka teollistumisesta lähtien koneet ovat syrjäyttäneet ihmisen kädentaidot tuottavuuden tehostamiseksi, innovaatiot uusiin ratkaisuihin lähtevät yhä ihmisen aivokuorella muodostuvista älyn väläyksistä. Ihmisen … Continue reading Henkilöstöjohtaminen