Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Vuoden 2020 uljaat suunnitelmat ja löyhät aikomukset

Suuret aikomukset futuristisen vuosikymmenen ensimmäisen vuoden osalta. Suunnitelmissa on tietokirjan lisäksi myös kattava setti yhteiskunnallisten termien ja ilmiöiden käsitteiden avaamista. Blogi jatkaa parannustyötään sivistymättömyyden parissa, missä sen kroonisin potilas on kirjoittaja itse. Toivon itselleni viitseliäisuuttä ja voimaa tehdä aikomani asiat ja teille rakkaat lukijat viitseliäisyyttä ja voimaa jaksaa lukea loppuun asti.

Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Asiat näyttävät erilaiselta, riippuen mistä kulmasta niitä katsoo. Tuttu väite kuuluu, etteivät ihmiset riitele vaan asiat. Tämä on myös tunnetusti täyttä paskaa. Kun maailmankatsomuksia rutataan, ei ruhjeiltakaan voi silloin välttyä. Tieteessä nähdään mieluiten pesäero yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden välillä. Luonnontieteet nähdään kovana tieteenä, jotka tutkivat “oikeita” asioita, kuten painovoima, sähkö tai maanjäristykset. Entäpä yhteiskuntatieteet? Ovatko etnografiset … Continue reading Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

Valeartikkelit maailman perkeleenä

Tieteen tehtävä on tuottaa tietoa ympäröivästä todellisuudesta. Tieteenteon hyvät käytänteet, pyrkimys rehellisyyteen, objektiivisuuteen ja tiedon lisäämiseen ympäröivästä todellisuudesta eivät missään kohtaa täyty huijaten tehdyssä nollatutkimuksessa. Tieteessä kehitys kulkee argumentoinnin kautta. Provokatiiviset artikkelit huijaavat tiedemaailman yleisöä sofistikoituneella jargonillaan.   Yhteiskuntatieteet valeartikkeleiden kasvualusta   Valeartikkelin kirjoittajilla on yleensä jalo tarkoitusperä osoittaa epäkohtaa tieteellisessä tutkimuksessa ja tiedeyhteisön kulttuurissa. Tiedeyhteisö … Continue reading Valeartikkelit maailman perkeleenä

Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Edellisessä tekstissä perustelinkin jo miksi tieteellinen tieto on luotettavaa. Kertaukseksi. Objektiivisesti asioita ja ilmiöitä tutkiva tiede pysyy totuudellisuuden tiellään tiedeyhteisön vertaisarvioinnin ja tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvan menetelmänsä vuoksi. Monivuotinen koulutus takaa tutkijoiden ammatillisen osaamisen, joka joutuu jokapäiväiselle koetukselle.   Mitä ovat epätieteet?   Epätiede eroaa tutkimustapansa, ilmiöihin suhtautumisensa ja tutkimuskohteiden valikoitavuutensa vuoksi tieteellisestä tutkimustyöstä. Epätieteellinen tutkimus … Continue reading Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Olen aikaisemmissa blogiteksteissäni vakuutellut kuinka tieteeseen voi luottaa vaikka ei aina uskoa. Tieteellisessä tutkimustyössä on tuotettu vuosikymmenten aikana sutta ihan kotipihojen ongelmaksi asti. Silti tieteen voitokas riemumarssi jatkaa kulkemistaan kuin Rion sambakarnevaaleissa. Tieteen teoksi lasketaan korkeakouluissa tehty tutkimus, etupäässä yliopistoissa tehty tutkimus. Tieteellistä tutkimustyötä on kuitenkin mikä tahansa todellisuuden hahmottaminen, mikä kestää seuraavat kymmenen tieteelliselle … Continue reading Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Likainen tiede

Tiede inhimillisyyden mittayksikkönä   Renessanssin myötä käynnistynyt kulttuurillinen muutos haikaili antiikin aikojen perään. Estetiikan kaipuun turvin ihmistä ja ihmisen ympäristöä alettiin mittailla ja tutkia. Leonardo Da Vincin tekemät ihmisruumista kuvaavat tutkimukset lasketaan vallankumouksellisten saavutusten aarteisiin. Teknologisen kehityksen myötä mittailut vaihtuivat pallojen pudottelusta planeettojen kiertoratoihin. Eikä ole epäilystäkään etteikö tieteellinen tutkimus olisi vaikuttanut ihmisten elämään enemmän … Continue reading Likainen tiede

Tieteenteon puhdas puoli

Homo sciencies   Tiede, totuus ja luottamus   Tiede vie sanana arkisten murheiden tuolle puolen, sinne minne pesukoneen rummun kaiku ei kanna, eikä vaipan vaihto enää yllä. Tiede ilmestyy arkiselle ahertajalle iltapäivälehtien seksitutkimuksin tai vahvistusharhaisten maailmankuvien rakenteluihin. Tiedettä käytetään ristinä, milloin oikein, milloin väärin päin. Tutkimustuloksiin vedoten rakennellaan omaa totuutta kuin uskonlahkossa. Tässä blogikirjoituksessa avaan … Continue reading Tieteenteon puhdas puoli

Ainutlaatuiset aivot

Kaja Nordengen on norjalainen neurologi. Hänen ensimmäinen populaariteoksensa - Ainutlaatuiset aivot - on selkokielinen opus jokamiehen sivistykseksi sielunrungon saloista. Kirja kahlaa vajaalla parilla sadalla sivulla läpi aivojen rakennetta, sen ominaisuuksia ja toimintaa kokonaisuutena. Päähuomio on kuitenkin ilmiötasolla, kuinka muisti toimii tai miten muun muassa huumausaineet vaikuttavat välittäjäaineisiin ja sitä kautta ihmisen käyttäytymiseen - tämä on se jokamiehen osa... Olen hieman tutustunut aivoja kuvaavaan teoriaan, joten itselleni kirja … Continue reading Ainutlaatuiset aivot

Estetiikka johtamisessa

Estetiikka on kulttuurin ilmentymää   Muinaiset metsästäjä-keräilijät maalailivat ensimmäisiä tunnettuja luolamaalauksia kivikautisiin luoliin. Vielä ei tiedetä olikovatko luolamaalaukset maalattu uskonnollisten rituaalien vuoksi, vaiko vain taiteeksi viihdyttämään aikalaisiaan. Varmaa on se, että merkityksellisiä ne ovat olleet tuon ajan ihmisille. Visuaalinen yleisilme on kutkuttanut ihmisen tajuntaa jo vuosituhansien ajan. Sivilisaatioiden kehittymisen myötä kuva- ja maalaustaiteet kehittyivät nykyiseen upeaan loistoonsa. Aikojen saatossa mestariteokset ovat saaneet ylimystön haukkomaan … Continue reading Estetiikka johtamisessa