Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Joseph Alois Schumpeter 1883 - 1950 Kun brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin suhdannepolitiikkaan pureutunut finanssipolitiikka otti 1930-luvun laman ja myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen kultaisia askeleitaan, jäi itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeter teorioineen auttamatta aikansa valovoimaisimman taloustieteilijän varjoon. Schumpeterin radikaali innovaatioteoria ei myöskään osunut ajan hermoon, sillä keynesiläinen komentotalous nähtiin kuin kirkastuksena sodanjälkeiseen jälleenrakennusaikana. Lisäksi Schumpeterin … Continue reading Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Suomi on globaali vapaamatkustaja

Suomalaiset innovaatiot eivät silti yllä aina avaruuteen asti. Toisen maailmansodan jälkeen länsimaat ovat vaurastuneet pitkälti amerikkalaisten innovaatioiden ansiosta. Innovaatiot ovat taloudellisen vaurauden keskiössä, ja kovimmat innovaatiot ovat tulosta yritysten välisestä kovasta kilpailusta. Kovaa kilpailua ei yleensä katsota hyvällä, sillä houkuttelevampaa on tuijottaa tasa-arvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehkä joskus on hyvä vilkaista myös pintaa syvemmälle, sillä … Continue reading Suomi on globaali vapaamatkustaja

Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Inklusiiviset instituutiot on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Instituutiot ovat ihmisten välisiä sääntöjä joiden mukaan yhteiskunta tanssii. Ne voivat olla joko muodollisia (kuten lait ja hallinnolliset määräykset) tai epämuodollisia (kuten yleiset käyttäytymismallit ja sosiaaliset normit). Yhteiskunnan sutjakan toiminnan kannalta instituutioiden molempia puolia tarvitaan. Lait ja asetukset eivät ota toimiakseen, mikäli kansakunnan tapana on jättää kruunun määräykset … Continue reading Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen "tutkimuksen teon" kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan. 

Yhteismaan ongelma on ympäristön tunnelma

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö, totesi Olli Rehn aikoinaan Suomen Pankin blogi julkaisussaan. Olli on oikeilla jäljillä. Ilmastonmuutos on markkinoiden lyhytnäköisyydestä aiheutuva pitkän aikavälin hinnoitteluvirhe. Lyhytnäköisyys on seurausta ihmisen itsekkäästä toiminnasta. Yksinkertaisesti: Mulle heti kaikki nyt! Eli välitöntä tarpeen tyydyttämistä.

Valmentamisen ja mentoroinnin vaikutus organisaation kykyyn oppia

Pohtiessa mentoroinnin ja valmentamisen monipuolista hyödyntämistä työelämässä on aivan keskeinen käsite tällöin oppiminen. Kuinka yksilöt oppivat ja kuinka yksilöt oppivat organisaatiossa? Kuinka organisaatio oppii? Valmentaminen ei ole vain johdon yksinoikeudeksi varattu toiminnan tehostamisen tapa, eikä mentorit palvele vain organisaation nokkapaikoilla olevia. Ihmisen kyky oppia toisilta on nostanut lajimme maailman valtiaaksi - pontentiaalia oppia ei kannata pimittää.

Johdon valmentaminen ja mentorointi

Valmentaminen on prosessi, jossa organisaation ulkopuolisen tahon vaikutuksesta organisaation käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan. Valmentamisen tavoitteena on organisaation toimintakyvyn parantaminen, johon pyritään vaikuttamalla erityisesti organisaation johdon käyttäytymiseen. Mentorointi ymmärretään perinteisesti kokeneen henkilön antamaksi opastukseksi, jossa bisneksessä pidempään toiminut henkilö opastaa kokemuksensa turvin. Mitkä tekijät yhdistävät ja erottavat valmentajia mentoreista?

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Suomi Unkarin tiellä

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.