Tuhokapitalismi by Naomi Klein

Shokit, sodat ja sorto raivaavat tietä tuhokapitalistien tulla. Olipahan kyseessä tsunami, uuden touhukkaan diktaattorin valtaannousu tai vaikkapa vastakarvaan keksittyjen tekosyiden verukkeella aloitettu sota, on tällöin otollinen aika nylkeä maan instituutioita uuteen uskoon. Kanadalainen toimittaja sekä kirjailija Naomi Klein kuvaa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu, kuinka yhteiskuntaa koettelevia shokkeja voidaan käyttää korruptoituneen ja korporativistisen vallan rakentamiseen. Shokkeja hyväkseen … Continue reading Tuhokapitalismi by Naomi Klein

Wagnerin laki

Adolph Wagner (1835 - 1917) oli saksalainen taloustieteilijä. Vuonna 1883 saksalainen taloustieteilijä Adolph Wagner huomasi teollistuvien yhteiskuntien kimpusta ilmiön, että kokonaistuotantoa nopeammin kasvoi julkisen sektorin koko. 1880-luvun dickensmäisen ryysyläisissä yhteiskunnissa moinen kehitys oli epäilemättä tervetullutta. Mutta kehitys ei ole jäänyt vain kehittyvien yhteiskuntien tasolle. Länsimaisissa valtioissa julkisen sektorin koko on jarkanut kasvuaan savupiipputeollisuuden syntymisen jälkeen. … Continue reading Wagnerin laki

Joseph Schumpeter & kapitalismin dynaamisuus

Joseph Schumpeter (1883 - 1950) oli monipuolinen taloustieteilijä ja luovan tuhon luoja. Itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Schumpeter seurasi kapitalistisen tuotantotavan analyysissään Karl Marxin viitoittamalla tiellä. Kun Marx povasi työväenluokan nappaavan vallankumouksen voimalla kapitalisteilta yhteiskunnallisen tuotannon vallan, näki Schumpeter kapitalistisen tuotantotavan päätepisteenä monotonisen tylsän ja läpensä byrokratisoituneen järjestelmän, joka oli tulosta kapitalistisen tuotantotavan ylivertaisesta tehokkuudesta. Molemmat näkivät … Continue reading Joseph Schumpeter & kapitalismin dynaamisuus

Max Weber & Kapitalismin henki

Max Weber (1864 - 1920) oli saksalainen sosiologi. Kun Martti Luther oli käynyt naulailemassa teesinsä Wittenbergin tuomiokirkon oveen vuonna 1517, käynnistyi kristinuskon sisäinen kahtiajako - uskonpuhdistus. Sen myötä syntyi protestanttinen kirkko, joka irtaantui katolilaisuudesta ja kehittyi omaksi valtauskontosuuntaukseksi kristinuskon sisälle. Saksalainen sosiologi Max Weber näki kapitalismin syntyneen protestanttisen työmoraalin ja erityisesti sen kalvinistisen suuntautuneisuuden sisällä. … Continue reading Max Weber & Kapitalismin henki

Karl Marx & kapitalismin riisto

Karl Heinrich Marx (1818 - 1883) Karl Marx on historian tunnetuin kapitalismin kriitikko. Monumentaalisessa teoksessaan Pääoma Marx määrittelee kapitalismin historian saatossa kehittyneeksi tuotantotavaksi, jossa vastakkain ovat tuotantovälineet omistavat kapitalistit ja heidän vaurautensa eli pääoman luovat työläiset eli proletariaatti. Marxille kapitalismi näyttäytyi ennen kaikkea kapitalistien ja proletariaatin välisenä vastakkainasetteluna, jonka loppuna Marx ennusti proletariaatin voittoista vallankumousta. … Continue reading Karl Marx & kapitalismin riisto

Tuhoaako sidosryhmäkapitalismi luovan tuhon?

Vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien kaikki 192 jäsenmaata hyväksyivät yhteisen tavoitteen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Agenda 2030 nimetyssä kestävän kehityksen ohjelmassa on 17 pääasiallista tavoitetta ja jokaiseen liuta yksityiskohtaisempia alatavoitteita. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys, parantaa tasa-arvoa sekä sitoa taloudellinen toiminta ympäristön kanssa kestävällä tavalla. Yhtenä olennaisena piirteenä YK:n tavoitteissa on unohtaa osakkeenomistajien ensisijaisuus yritysten toiminnassa, ja ottaa huomioon yrityksen sidosryhmät, kuten työntekijät ja ympäristö.

Karl Polanyi & Suuri murros

Karl Polanyi 1886-1964 Maailman taloushistoria on kuin kertomus idyllisen kyläyhteisön matkasta kylmäksi kapitalistiseksi kaupunkitaloudeksi. Nyky-yhteiskuntien ongelmat toki lyövät näpeille kuin vihainen kansakoulun opettaja. Mutta kuluneiden tuhansien vuosien historian ymppääminen kirjojen valkeille lehdyköille vääristää aina tapahtunutta tarinaa. Kadonneen kulta-ajan sijoittaminen menneisyyteen on yleisin tapa vääristää historiaa. Nykymenoon leipääntynyt kapitalismikriitikko voi tarttua Karl Polanyin historian tulkintaan kuin … Continue reading Karl Polanyi & Suuri murros

Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Joseph Alois Schumpeter 1883 - 1950 Kun brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin suhdannepolitiikkaan pureutunut finanssipolitiikka otti 1930-luvun laman ja myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen kultaisia askeleitaan, jäi itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeter teorioineen auttamatta aikansa valovoimaisimman taloustieteilijän varjoon. Schumpeterin radikaali innovaatioteoria ei myöskään osunut ajan hermoon, sillä keynesiläinen komentotalous nähtiin kuin kirkastuksena sodanjälkeiseen jälleenrakennusaikana. Lisäksi Schumpeterin … Continue reading Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Suomi on globaali vapaamatkustaja

Suomalaiset innovaatiot eivät silti yllä aina avaruuteen asti. Toisen maailmansodan jälkeen länsimaat ovat vaurastuneet pitkälti amerikkalaisten innovaatioiden ansiosta. Innovaatiot ovat taloudellisen vaurauden keskiössä, ja kovimmat innovaatiot ovat tulosta yritysten välisestä kovasta kilpailusta. Kovaa kilpailua ei yleensä katsota hyvällä, sillä houkuttelevampaa on tuijottaa tasa-arvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehkä joskus on hyvä vilkaista myös pintaa syvemmälle, sillä … Continue reading Suomi on globaali vapaamatkustaja

Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Inklusiiviset instituutiot on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Instituutiot ovat ihmisten välisiä sääntöjä joiden mukaan yhteiskunta tanssii. Ne voivat olla joko muodollisia (kuten lait ja hallinnolliset määräykset) tai epämuodollisia (kuten yleiset käyttäytymismallit ja sosiaaliset normit). Yhteiskunnan sutjakan toiminnan kannalta instituutioiden molempia puolia tarvitaan. Lait ja asetukset eivät ota toimiakseen, mikäli kansakunnan tapana on jättää kruunun määräykset … Continue reading Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden