Keinottelijoista ja muista kiiluvasilmäisistä

Hollantilaiset tulppaanit puhkaisivat ensimmäisen sijoituskuplan jo 1600-luvulla. Pörssit ovat romahdelleet siten säännöllisesti heti niiden keksimisestä lähtien. Romahdukset ovat vieneet miljoonien ihmisten työpaikat ja aiheuttaneet kansakunnille kärsimystä kuin kurjuuttakin. Nousukauden huuma nähdään jälkijättöisesti moraalisesti paheksuttavana - huijareiden aikaansaamana.  Kilometritehtaalle joutuneilta ei heru ymmärrystä laman aiheuttaneille paskiaisille. Porsasjuhlissaan marinoituneet pörssimeklarit ja varainhoitajat eivät kuolevaisten kärsimyksestä piittaa, sillä … Continue reading Keinottelijoista ja muista kiiluvasilmäisistä

Taloustiede on paskaa tiedettä!

lapioidakko paskaa vaiko rahaa... Totuuden politbyroo   Suomen talous on retuperällä. Näin ovat taloustieteilijät eli ekonomistit toitottaneet jo vuosikymmenen ajan. Ruotsissa talous on kasvanut samassa ajassa viidenneksen enemmän. Kahden prosenttiyksikön kasvu keskellä globaalia korkeasuhdannetta saa väen torin laidalle - oman vakioporukkansa ainakin. Eläkemenot kasvavat, hoivakustannukset nousevat ja valtiontalous on kestävyysvajeen kourissa. Eikä loppua tulevalle kurjuudelle näy. … Continue reading Taloustiede on paskaa tiedettä!

Baumolin tauti ja Wagnerin laki

Ekonomistien esittäessä huolensa julkisen talouden kestämättömästä tilasta ovat poliitikot huokaisseet huolettomana huomiseen. Talouskasvu hoitaisi tulevaisuudessa huolet kuin niitä ei olisikaan.  Kilpailu mediaaniäänestäjän huomiosta ei kannusta poliitikkoja kiperiin leikkauksiin tai mullistaviin uudistuksiin. Ääniä kerätään varmemmin lupailemalla vappusatasia. Mediaaniäänestäjän suosiosta kilvoittelun vuoksi julkisella sektorilla (valtio&kunnat) on täten taipumusta kasvaa jo kansansuosion saavuttamiseksi. Kestävyysvaje on viipyillyt pitkään tulevaisuuden … Continue reading Baumolin tauti ja Wagnerin laki

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 6: Hyvinvointivaltion vastaisku

Kun mietimme hyvinvointivaltiota, saatamme pitää hyvinvointia valtion takaamaksi itsestäänselvyydeksi. Hyvinvointivaltiota suunnitelleet tiesivät, ettei valtio voi taata jokaiselle hänen kokemaansa hyvinvoinnin subjektiivista tunnetta. Sen sijaan he onnistuivat luomaan järjestelmän, jossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa oman elämänsä hyvinvointi.   Hyvinvointivaltio on valtion lisäksi institutionalisoitunut ajatus   Hyvinvointivaltio on turvajärjestelmä, joka suojaa ihmisiä markkinoiden oikukkailta käänteiltä. Työttömyyden koittaessa … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 6: Hyvinvointivaltion vastaisku

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 5: Hyvinvointivaltion haasteet

Ajatus yhteiskunnasta, jossa ahkeruus palkitaan ja heikkoutta tuetaan on pohjimmiltaan vakiintuneiden tapojen ja paperille kirjattujen sopimusten summa. Hyvinvointivaltiota suunnittelevien tarkoitus oli toteuttaa yhteiskunta, missä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo kuin hyvinvointikin toteutuisi. Parhaimmillaan Suomalainen versio hyvinvointivaltiosta saavutti läntisen esikuvansa. Kylmän sodan aikainen sulkeutuneisuus valtioiden välillä on globalisaation myötä kaikonnut. Hyvinvointivaltio kohtaa haasteita niin ulkoa kuin sisältä.   Kilpailu … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 5: Hyvinvointivaltion haasteet

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 4: Kirstuun jemmattu hyvinvointi 

Ikäpolveni on syntynyt hyvinvointivaltioon. Koulu, terveydenhoito tai tulonsiirrot lapsilisineen, saati työttömyyskorvauksineenkin on itsestään selvä osa totuttua yhteiskuntaa. Niinpä hyvinvointivaltion kääntöpuolella roikkuvaa raskasta verotaakkaa on myös totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Kattavalla sekä maksukyvyn mukaan säädetyllä veroasteella on kansan keskuudessa laajaa hyväksyntää. Verotus harmittaa tietenkin jokaista veronmaksajaa, ellei muistuteta mitä maksamillaan veroillaan saa vastineeksi. Riistääkö hyvinvointivaltio hyvinvoinnista?   … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 4: Kirstuun jemmattu hyvinvointi 

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 3: Oma raha kullan kallis

"Markka tekee perjantaisin ohimarssin aina..." Irwin Goodmanin lauluissakin esiintynyt markka oli osa kansallista identiteettiämme. Seteleissä poseerasivat vuoroin Urho Kekkonen, Andres Schydenius, Jean Sibelius tahi muita salonkikelpoisia kansallissankareitamme. Markka oli itsenäisen valtion arvokas symboli. Yhteisvalutta euroon siirryttäessä valuutan vaihtuminen kävi silti nätisti kuin humalassa. Markkaa arvokkaampi oli yhä - raha.   Rahapolitiikka se ei sovi jätkälle … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 3: Oma raha kullan kallis