Pyhä BKT

Kansantalouksien nallekarkit eivät mene tasan. TV-uutisissa taivastellaan vähän väliä, kuinka Suomen BKT:lle on kuluneen vuoden tai vuosineljänneksen aikana käynyt. Televisioon on kutsuttu silminnähden huolestunut taloustieteilijä, joka ennustaa vaikean näköisestä numerosta synkkiä aikoja sekä kurjuutta kuin tarot-korteista. Seuraavan vuosineljänneksellä tapahtunut yllättävä käänne muuttaa ekonomistin äänenlaadun kuin lauluopettajan koulimana. Nyt on syytä juhlia, vaikkei siihen edelleenkään ole … Continue reading Pyhä BKT

Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu

Täydellisempää hakea saa   Täydellisen kilpailun markkinat on taloustieteellinen hypoteesi, mitä ei löydy sen ehdottomassa määritelmässä mistään päin maailmaa. Hypoteesi on kuitenkin tärkeä, koska sitä vasten voidaan peilata markkinoiden todennäköistä kykyä toimia ja olla tehokkaat. Täydellisen kilpailun markkinoilla on neljä ehtoa, joiden kaikkien on täytyttävä. Ostajia ja myyjiä on oltava “riittävän” monta, ja joiden markkinaosuus … Continue reading Täydellinen ja epätäydellinen kilpailu

Hyödykkeet niin hyödylliset

Tekstissäni “Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?“ kerroin kuinka kasvonsa säilyttäneen kuluttajan ja kasvottoman markkinan välillä syntyy yhteisymmärrys kaupanteossa. Teksti käsitteli makkinamekanismin syntyä ja seurauksia. Markkinatasapainossa kuluttajat ovat löytäneet markkinoilta mieleisensä hyödykkeet ja hyödykkeitä tuottavat tai niitä kauppaavat myyvät kuluttajille tuon määrän. Tässä tekstissä käydään läpi hyödyketyypit ja vertaamme hyödyketyyppejä keskenään. Hyödykemarkkinoilta löytyy itse … Continue reading Hyödykkeet niin hyödylliset

Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?

Kysynnän ja tarjonnan kohdatessa onni kohtaa.   Kaikki kaupat tapahtuvat markkinoilla. Harva enää eksyy toreilla järjestettäville markkinapäiville. Tämän päivän markkinat ovat kauppojen, putiikkien, pörssien ja hypermarkettien summa. Internet on tietenkin luonut oman kauppapaikkansa, jonka vuoksi markkinoiden fyysinen ja olemuksellinen  ulottuvuus on häilyvä. Internetin vuoksi hintojen vertailu onnistuu nyt luontevammin kuin torin kupeessa konsanaan.  Markkinat luovat … Continue reading Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai?

Suhteellisen edun periaate

Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli tietotekniikan mallimaa. Mutta miksi Nokian kännykät eivät enää myy? Mahdollisuuksistaan huolimattako digitaalisuus mädättää Suomen metsät? Paperi ei enää myy, silti haemme elantomme yhä metsästä. Kohtako enää puolukoiden muodossa? Ei kait ole sattumaa, että Suomen loistoa rakensi vahva metsäteollisuus ja Hollanti tulppaaneistaan tunnetaan. Suomen menestys lepää edelleen metsissä... David Ricardo ja suhteellisen … Continue reading Suhteellisen edun periaate

Lafferin käyrä – Käyrä joka muutti Amerikan

Kesälomat on nyt blogin puolesta lusittu ja taas alkaa paukkumaan tekstiä kuin lomaa ei olisi ollutkaan. Työn orjat sorron yöstä nouskaa... herra Lafferin ajatukset ovat olleet tiukkaa nieltävää Lautasliinalle sutaistu purkaus   Politiikka ei aina tarvitse Juha Sipilän kaavioita tai kakkaroita. Elettiin villiä 70-lukua, kun taloustieteilijä Arthur Laffer esitteli kolmelle kongressiedustajalle Donald Rumsfeldille, Dick Cheynelle … Continue reading Lafferin käyrä – Käyrä joka muutti Amerikan

Keinottelijoista ja muista kiiluvasilmäisistä

Hollantilaiset tulppaanit puhkaisivat ensimmäisen sijoituskuplan jo 1600-luvulla. Pörssit ovat romahdelleet siten säännöllisesti heti niiden keksimisestä lähtien. Romahdukset ovat vieneet miljoonien ihmisten työpaikat ja aiheuttaneet kansakunnille kärsimystä kuin kurjuuttakin. Nousukauden huuma nähdään jälkijättöisesti moraalisesti paheksuttavana - huijareiden aikaansaamana.  Kilometritehtaalle joutuneilta ei heru ymmärrystä laman aiheuttaneille paskiaisille. Porsasjuhlissaan marinoituneet pörssimeklarit ja varainhoitajat eivät kuolevaisten kärsimyksestä piittaa, sillä … Continue reading Keinottelijoista ja muista kiiluvasilmäisistä