Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen "tutkimuksen teon" kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan. 

Yhteismaan ongelma on ympäristön tunnelma

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö, totesi Olli Rehn aikoinaan Suomen Pankin blogi julkaisussaan. Olli on oikeilla jäljillä. Ilmastonmuutos on markkinoiden lyhytnäköisyydestä aiheutuva pitkän aikavälin hinnoitteluvirhe. Lyhytnäköisyys on seurausta ihmisen itsekkäästä toiminnasta. Yksinkertaisesti: Mulle heti kaikki nyt! Eli välitöntä tarpeen tyydyttämistä.

Valmentamisen ja mentoroinnin vaikutus organisaation kykyyn oppia

Pohtiessa mentoroinnin ja valmentamisen monipuolista hyödyntämistä työelämässä on aivan keskeinen käsite tällöin oppiminen. Kuinka yksilöt oppivat ja kuinka yksilöt oppivat organisaatiossa? Kuinka organisaatio oppii? Valmentaminen ei ole vain johdon yksinoikeudeksi varattu toiminnan tehostamisen tapa, eikä mentorit palvele vain organisaation nokkapaikoilla olevia. Ihmisen kyky oppia toisilta on nostanut lajimme maailman valtiaaksi - pontentiaalia oppia ei kannata pimittää.

Johdon valmentaminen ja mentorointi

Valmentaminen on prosessi, jossa organisaation ulkopuolisen tahon vaikutuksesta organisaation käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan. Valmentamisen tavoitteena on organisaation toimintakyvyn parantaminen, johon pyritään vaikuttamalla erityisesti organisaation johdon käyttäytymiseen. Mentorointi ymmärretään perinteisesti kokeneen henkilön antamaksi opastukseksi, jossa bisneksessä pidempään toiminut henkilö opastaa kokemuksensa turvin. Mitkä tekijät yhdistävät ja erottavat valmentajia mentoreista?

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Suomi Unkarin tiellä

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.

Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.

Korona kova, Marin mahtava

Marinin hallitus asetti poikkeuslain voimaan ja esitti elvytyspaketin koronan kourissa kituville yrittäjille, antoi uskoa poliittisen johtomme kykyyn toimia. He ovat toimineet kuin tilanne on sitä vaatinut. Melankolisessa maassa, missä mielenmaisema on Gallen-Kallelan maalaama ja Rautavaaran laulama. Ponnahti pinnalle kuin norppa kollektiivinen me-henki. Lähes joka tuutista on toitotettu Suomen kykyä nousta tästä ahdingosta. Ja nouseehan se Suomi-neito.