Tuhokapitalismi by Naomi Klein

Shokit, sodat ja sorto raivaavat tietä tuhokapitalistien tulla. Olipahan kyseessä tsunami, uuden touhukkaan diktaattorin valtaannousu tai vaikkapa vastakarvaan keksittyjen tekosyiden verukkeella aloitettu sota, on tällöin otollinen aika nylkeä maan instituutioita uuteen uskoon. Kanadalainen toimittaja sekä kirjailija Naomi Klein kuvaa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu, kuinka yhteiskuntaa koettelevia shokkeja voidaan käyttää korruptoituneen ja korporativistisen vallan rakentamiseen. Shokkeja hyväkseen … Continue reading Tuhokapitalismi by Naomi Klein

Wagnerin laki

Adolph Wagner (1835 - 1917) oli saksalainen taloustieteilijä. Vuonna 1883 saksalainen taloustieteilijä Adolph Wagner huomasi teollistuvien yhteiskuntien kimpusta ilmiön, että kokonaistuotantoa nopeammin kasvoi julkisen sektorin koko. 1880-luvun dickensmäisen ryysyläisissä yhteiskunnissa moinen kehitys oli epäilemättä tervetullutta. Mutta kehitys ei ole jäänyt vain kehittyvien yhteiskuntien tasolle. Länsimaisissa valtioissa julkisen sektorin koko on jarkanut kasvuaan savupiipputeollisuuden syntymisen jälkeen. … Continue reading Wagnerin laki

Max Weber & Kapitalismin henki

Max Weber (1864 - 1920) oli saksalainen sosiologi. Kun Martti Luther oli käynyt naulailemassa teesinsä Wittenbergin tuomiokirkon oveen vuonna 1517, käynnistyi kristinuskon sisäinen kahtiajako - uskonpuhdistus. Sen myötä syntyi protestanttinen kirkko, joka irtaantui katolilaisuudesta ja kehittyi omaksi valtauskontosuuntaukseksi kristinuskon sisälle. Saksalainen sosiologi Max Weber näki kapitalismin syntyneen protestanttisen työmoraalin ja erityisesti sen kalvinistisen suuntautuneisuuden sisällä. … Continue reading Max Weber & Kapitalismin henki

Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Göran Therborn (1941 - ) on ruotsalainen sosiologi. Otto von Bismarck oli saksalainen valtiomies ja valtakunnan kansleri, joka toimi vuodesta 1867 aina vuoteen 1890 asti Saksan ykköstykkinä. Vertaukset Kekkoseen ovat vähintäänkin kohtuulliset. Maailman ensimäinen hyvinvointivaltio voidaan ympäripyöreässä mielessä - ja vailla nykyisten Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden instituutioita sekä palveluntarjontaa - paikallistaa bismarckilaiseen Saksaan ja siellä 1880-luvulla tapahtuneisiin … Continue reading Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Oppivelvollisuuden pidentäminen osa 1: uudistus ja uudistuksen hyvät puolet

Suomalaisten nuorten menestyminen PISA-testeissä oli kansakuntamme ylpeyden aihe ja kansallisen itsetuntomme lähde kuin vuoden 2008 salibandyn maailman mestaruus. Tapamme löytää itsemme maailman kartalta ovat monet. Vaikka Suomi on koulutuksen mallimaita ja koulutuksen vuoksi eräs maailman tasa-arvoisimmista valtioista, silti 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Digitalisaatiota jo kohta neljännes vuosisadan ajan

Esko Aho julisti jo vuonna 1995 Suomen tietoyhteiskunnaksi. Tuosta kaukonäköisestä valtiomiesteosta lähtien tietoyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu juhlavin lausunnoin ja ylevöittävin periaatepäätöksin. Hallitukset ovat vuorollaan julistaneet tietoyhteiskunnan kehitystä ihmisläheiseksi, oikeudenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi. Selontekojen otsikoissa on korostettu elämänlaadun parantuvan tietoteknisen kehityksen vuoksi. Retoriikasta on paistanut Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus.

Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys

Yhteiskuntapolitiikan tutkimustehtävänä on tutkia yhteiskuntaa eri näkökulmista ja  ulottuvuuksista. Näimpä on luonnollista, että yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena on myös kysymykset yhteiskuntien säilyvyydestä. Kestävä kehitys on ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin myötä työntynyt osaksi yhteiskuntien säilyvyyden polttavaksi kysymykseksi.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.