Oppivelvollisuuden pidentäminen osa 1: uudistus ja uudistuksen hyvät puolet

Suomalaisten nuorten menestyminen PISA-testeissä oli kansakuntamme ylpeyden aihe ja kansallisen itsetuntomme lähde kuin vuoden 2008 salibandyn maailman mestaruus. Tapamme löytää itsemme maailman kartalta ovat monet. Vaikka Suomi on koulutuksen mallimaita ja koulutuksen vuoksi eräs maailman tasa-arvoisimmista valtioista, silti 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Digitalisaatiota jo kohta neljännes vuosisadan ajan

Esko Aho julisti jo vuonna 1995 Suomen tietoyhteiskunnaksi. Tuosta kaukonäköisestä valtiomiesteosta lähtien tietoyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu juhlavin lausunnoin ja ylevöittävin periaatepäätöksin. Hallitukset ovat vuorollaan julistaneet tietoyhteiskunnan kehitystä ihmisläheiseksi, oikeudenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi. Selontekojen otsikoissa on korostettu elämänlaadun parantuvan tietoteknisen kehityksen vuoksi. Retoriikasta on paistanut Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus.

Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys

Yhteiskuntapolitiikan tutkimustehtävänä on tutkia yhteiskuntaa eri näkökulmista ja  ulottuvuuksista. Näimpä on luonnollista, että yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena on myös kysymykset yhteiskuntien säilyvyydestä. Kestävä kehitys on ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin myötä työntynyt osaksi yhteiskuntien säilyvyyden polttavaksi kysymykseksi.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.

Korona kova, Marin mahtava

Marinin hallitus asetti poikkeuslain voimaan ja esitti elvytyspaketin koronan kourissa kituville yrittäjille, antoi uskoa poliittisen johtomme kykyyn toimia. He ovat toimineet kuin tilanne on sitä vaatinut. Melankolisessa maassa, missä mielenmaisema on Gallen-Kallelan maalaama ja Rautavaaran laulama. Ponnahti pinnalle kuin norppa kollektiivinen me-henki. Lähes joka tuutista on toitotettu Suomen kykyä nousta tästä ahdingosta. Ja nouseehan se Suomi-neito.

Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.